Oman narttumme Taikan kolmanteen ja viimeiseen pentueeseen halusimme valita jälleen saksalaisen uroksen, tällä kertaa v. Buchheim-kennelistä. Haimme urokselta samoja asioita kuin aiemminkin: monipuolisia taipumuksia, liikkuvuutta ja sopivasti vauhdikkuutta maastossa, itsevarmuutta ja avoimuutta luonteessa. Ulkomuodonkin piti sopivasti täydentää Taikan ulkomuotoa. Näiden kriteereiden pohjalta valitsimme papereiden perusteella 5 v. Buchheim-kennelistä lähtenyttä jalostusurosta, joista pisimmän korren veti lopulta Philipp von Buchheim.  Von Buchheim-kenneli siksi, että kasvattaja Leonhard Schmieg on kasvattanut viimeisten 10 vuoden aikana terveitä, erittäin riistaintoisia, hyvin ja vauhdikkaasti hakevia, saksalaisittain keskimääräistä kevyempiä ja jalompia pitkäkarvaisia saksanseisojia (Buchheim-kasvateista, yht. 157 kpl, on vuoden 2003 loppuun mennessä kuvattu 80 koiraa; 1 x C, 5 x B, 74 x A). Lisäksi v. Buchheim-koirat ovat Etelä-Saksasta ja geneettisesti täydentävät Suomen pitkäkarvakantaa sopivasti.

Kymmenen pennun erittäin tasainen lauma kehittyi lupaavasti pentuna meillä ollessaan. Helmi- maaliskuussa oli lumi vielä maassa, mutta 4 vko ikäisinä veimme pennut ensimmäistä kertaa pihalle siitä huolimatta ja aktiviteettia järjestimme kuten aikaisemmille pennuillekin. Tosin järvi oli vielä jäässä eikä vesileikkeihin päästy.  Luovutusikäisinä olivat jo sellainen energinen riiviölauma, että tarhasta laskettuna levisivät laajalle pitkin pihaa.

Kaikki pennut menivät hyviin, metsästäviin koteihin, alku vaikuttaa lupaavalta, toivottavasti jatkokin!